maanantai 2. maaliskuuta 2009
Vietin juuri ehkä tähän mennessä mukavimman hiihtolomaviikkoni ikinä. Olin koko viikon Himangalla Parhaan Pikkuveikkani Riston kanssa ulkoilemassa ja tsillaamassa.
Viikon aikana ehdimme tehdä vaikka mitä mukavaa. Kävimme hiihtoretkillä, mähkimme lumihangessa ja pelasimme Aku Ankka -peliä ja Inkan Aarretta. Leikimme Kajaanin Rakasiskon ihanan uuden Miiru-kissan kanssa ja kävelytimme hieman mustasukkaista koiraa kylällä. Vierailimme myös Kokkolan Rakasiskolla yökylässä ja pidimme pyjamabileet. Muuten bileet olivat todella hyvät, mutta erästä "pölyallergikkoa" vähän niistätytti.
Parasta oli lumihangessa mähkiminen. En ole mähkinyt niin hyvin varmasti kahteenkymmeneen vuoteen! Jos ette muista lapsuudestanne, miten mahtavalta tuntuu heittäytyä pää edellä vasta kolattuun lumikasaan, kannattaa kokeilla! Reippaan lumihangessamähkimistuokion jälkeen rapistelimme villasukan varsista isoja lumikalkkareita vessanpönttöön, ja kyllä molempia nauratti.
Valokuvausretkillä Paras Pikkuveikka toimi kamera-assistenttina. Se on tärkeä homma. Hyvän assistentin ansiosta saimmekin tosi hyviä talvikuvia yksityiskohdista, joita ei yleensä huomaa, jos kävelee liian nopeasti. Tässä kuvien parhaimmistoa:
Himankalainen talvimaisema.
Lumikiteitä postilaatikon reunalla.
Tästä pääsee varmasti Lapsuuden Metsään.
Kamera-assistentti kuvausreissulla.
Vanhassa kelopuussa oli tikka naputtelemassa reikiä puuhun.
Pieniä somia käpyjä, oravien herkkupaloja.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti