Valokuvausretki uudella punaisella pyörällä

sunnuntai 26. huhtikuuta 2009

Viime viikonloppuna kävin ensimmäistä kertaa tänä keväänä pyöräilemässä. Lauantaina kävimme kaverini kanssa kiertämässä kaikki Helsingin parhaat kirpputorit, ja teimmekin paljon kivoja löytöjä. Sain lainata kaverini upeaa kullanväristä pyörää. Ilma oli aurinkoinen mutta aika tuulinen, ja illalla kotiin palatessa naama tuntui palaneelta ja oli täynnä tuulen pyörittämää hiekkaa.

Sunnuntaina kävin ajelemassa äitin vanhalla perintökalleudella, "Rudgella". Se on vanha ja tunnearvokas Nopsa, jolla kyllä pääsee vielä eteenpäin, mutta kyyti on aika kovanlaista. Rupesinkin haaveilemaan uudesta pyörästä, jolla voisi sitten kulkea työmatkat kesän aikana.

Mietiskelin viikon mittaan uuden pyörän hankintaa, ja kävin perjantaina tarkastamassa läheisen pyöräkaupan tilanteen. Siellä oli vain yksi käytetty pyörä, mutta se vaikutti aika kivalta lukuun ottamatta erästä pikkuseikkaa. Pyörässä oli nimittäin tarakka sekä edessä että takana! Se näytti aika älyttömältä viritykseltä, ja pikkusiskoni meinasi katketa naurusta kuullessaan että olin aikomassa ostaa älyttömän muotoisen etutarakallisen polkupyörän.

Onneksi pyöräkaupan kiva myyjä suostui ruuvaamaan etutarakan irti, ja muutaman pyöräkaupan pihalla ajetun koekierroksen ja isin perusteellisen puhelimen välityksellä tekemän syynäyksen jälkeen pyörä lähti kuin lähtikin mukaan.

Pyörän ostamisen jälkeen kävimme viikonlopuksi kylään tulleen rakasiskoni kanssa meren rannassa kävelyllä. Joutsenista oli vähän hankala saada kuvaa, koska aina oli vähintään toisella pää veden alla. Varmaan sieltä pohjasta löytyi jotain tosi hyvää.

Aurinkoisella ja lämpimällä ilmalla oli tosi mukava käveleskellä rakasiskon kanssa rannalla. Otimme kaverikuvia pitkästä aikaa.

Rantakävelyllä näimme myös tämän kevään ensimmäiset leskenlehdet. Nyt on siis oikeasti kevät! Kerrostalojen pihoilla on näkynyt istutettuja krookuksia jo parin viikon ajan, mutta vasta ensimmäisten luonnonkukkien puhkeamisesta tietää, että kevät on virallisesti alkanut.

Tietysti myös Sininen Lihava oli ängennyt itsensä rakasiskon reppuun ja päässyt matkalle mukaan. Ei sinne reppuun sitten Lihavan lisäksi tainnut paljon muuta mahtuakaan. Mutta sehän on tunnetusti paras reissumies, ja koska se oli facebookissa nähnyt että meillä on jääkaapissa makkarakeittoa, sen oli ollut pakko päästä mukaan.

Tänään kävin sitten koeajamassa uuden punaisen pyöräni. Otin kameran mukaan kevätkuvien ottamista varten. Heti vähän matkan päästä löytyi iso rypäs ihania sinisiä kukkia, joissa pörräsi villahousuampiaisia! Tuli mieleen parhaan pikkuveikan toteamana: "Oho, pörriäinen!".

Haukilahden vesitornin juurella näin pasaanin! Tai jotkut kutsuvat näitä myös fasaaneiksi, mutta paras pikkuveikka tietää, että oikea nimi on pasaani. Pasaaniherra ja -rouva vähän säikähtivät kun yritin ottaa lähempää kuvaa, ja möhkivät kiireesti turvaan metsän siimekseen.

Krookukset ovat tosi hienon värisiä. Näihin paistoi vielä aurinko tosi kauniisti. Enkä ollut edes ainut, joka pyllisteli kukkapenkin vieressä kameran kanssa!

Krookusten lähellä näin tämmöisen tosi hienon perhosen. Googlettamalla varmistin, että sen nimi on neitoperhonen. Näitä en ole juuri koskaan onnistunut näkemään luonnossa. Perhonen oli tosi iso ja leyhytteli siipiään ja poseerasi kameralle hyvän aikaa. Aivan kamalan hienon väriset siivet!

Rannassa näkyi monenlaisia vesiurheilijoita. Oli purjelautailijoita, veneilijöitä ja leijasurffaajia. Hienon näköistä mutta varmaan aika hankalaa. Tuuli näytti antavan surffareille aika kovat vauhdit.

Tässä komeilee Punainen Lohikäärme. Etutarakan irrotusoperaation jälkeen siitä tuli oikeastaan aika komea! Ja on muuten vähän kevyempi ajaa kuin Rudgella..

Yhdessä puistossa näin Nils Holgerssonin hanhia. Tämä on luultavasti Akka Kebnekaiselainen.

Lauttasaaressa oli pieni Tivoli yhdessä puistossa. Laitteita oli vain muutama ja kaikki pikkulapsille, mutta siellä oli tosi mukavan näköistä. Jostain syystä tykkään kamalasti siitä miltä huvipuistossa näyttää kirkkaana päivänä, kun puissa ei ole vielä lehtiä.

Maailmanpyörässä ei juuri ollut asiakkaita, mutta mukavan näköinen se oli silti.

Jos olisin päässyt johonkin näistä laitteista niin se olisi ollut ehdottomasti kahvikuppikarusellin mylittleponyponikahvikuppi. Joku onnellinen pikkutyttö pääsi kyytiin äitinsä kanssa ja selvästi jännitti.

Narunvetokojun nallet ja delfiinit oli aseteltu ympyröihin. Onnellisen näköiset nallet odottivat voittajaansa. Olisipa ollut rahaa mukana niin olisin vetänyt itselleni tuollaisen vihreän nappisilmänallen!

Paluumatkalla kotiin huomasin miten joku oli virittänyt itselleen hyvän lukupaikan merenrantaan.

Rannasta löytyi myös tämmöinen kauan sitten kaatunut puu, joka kasvoi vaakasuoraan veden ylle. Pystyykö joku väittämään, että tämmöisen puun ohi voi muka kävellä kiipeämättä siihen? Ei pysty. Kiipesin puun latvaan ja istuskelin siellä hetken kuuntelemassa aaltojen loisketta ja lokkien kirkunaa. Puun latvassa haisi hyvälle männylle ja merelle. Tuuli keinutti puun oksia niin että sinne olisi voinut vaikka nukahtaa.

Uusi punainen pyörä oli oikein hyvä ostos. Ja tämä on ehkä kaikista mukavin aika vuodesta, koska kesä on vasta juuri ja juuri alkamaisillaan ja kaikki paras on vasta edessä. Minusta on tosi mukava seurata, miten kevään merkkejä alkaa ilmestyä enemmän ja enemmän, ja ilmat alkavat lämmetä. Tänään tarkeni jo ajaa pyörällä ilman takkia pelkällä pitkähihaisella ja kaulahuivilla.

Kyllä tästä vielä hyvä tulee!